Kesän kaitaliina

Long time no see, eli vapaasti suomennettuna ja tähän päivään, kyllä mä jotain käsitöitä olen tehnyt ja nyt on hetki päivttää blogia.

Kesäinen kaitaliina valmistui pienistä 5 cm paloista. Joku taisi kivasti sanoa, että ei ne ole jämäkankaita, vaan aiemmin hankittuja kankaita. No jokatapauksessa, tehty paloista, jotka ovat  vetelehtineet pitkiä aikoja laatikossa ja odottaneet vuoroaan.
Tähän väliin voisin laittaa kuvan siitä vetelehtimis-laatikosta...

Mun ompelukaveri pukkasi itsensä siihen pieneen Ikean muovilaatikkoon, palojen päälle. Ja  johon se ei todellakaan mahdu. Mutta kyllä se siinä torkut otti.
No niin, jatketaan,  

Halusin hempeää vaaleanpunaista ja kesän vihreää. En alkanut kamalasti miettimään palojen paikkaa. jottei työteliäs ja mukava fiilis pilaantuisi liian tarkkaan mietintään ja tuijotukseen.

Kesäisiin kukkakankaisiin tarvittiin vielä hieman eloa, joten liinaan on applikoitu perhosia liitelemään.

Perhoset on leikattu Sizzixin Stanssilla, joka sopii Big Shot laitteeseen. Näkyy alakuvassa.
Minulla oli ajatusta myös muunlaisesta perhostyöstä, siksi hommasin terän. Perhosten leikkas käy tuolla käden käänteessä. 

Nämä hempeät värjäyskokeilu kankaat on pelastettu kaverin kyllästyttyä niihin.
Samoin taustana käytetty vaaleanpunainen kangas. Eli kankaat pääsee käyttöön, kiitosta vaan.

En väitä edes osaavani vapaata tikkausta. Tein silti kiemuroita. Kone ei tykkää mun langoista. Oli kyllä hakeminen, ettei lanka koko ajan katkennut ja tehnyt huonoa tikkiä. Silti, työ pysyy kasassa ja kelpaa kotikäyttöön.

  Oikeastaan, mukava kun ulkona on sadellut, saa ommella, ja paljon. Siinä on vapaapäivä mun mieleen.

  Jatkan postia muutamalla Big Shot kuvalla; 

 Tässä Big Shot laite, joka toimii kuin mankeli. Minulla on tällainen manuaalinen, kammesta pyöritettävä. Näitä on myös sähköisiä, mutta tämä on hyvä.
Kädessäni on stanssi, joka on  pari senttiä paksu. Stanssin sisällä on terävät leikkuuterät, jolla leikataan paperia, kangasta, nahkaa, kartonkia yms.
Stansseja on hurjasti erilaisia. Tilkkuiluun käy hyvin isot ja selkeät kuviot. Paperiaskarteluun voi käyttää yksityiskohtaisia leikkuuteriä. 

Tässä näkyy hieman heikosti linnun ääriviivat.
Terä on pehmusteen alla suojassa.

Terä peitetään valitulla kankaalla, paperilla yms.

Sen jälkeen tehdään kerrosvoileipä, akryylimuovien väliin ja mankeloidaan laitteen läpi.

Tässä mankeloinnin tulos, lintu ja siipi, leikatut kuviot valmiina.
Kankaat voi laittaa ihan paloistakin, jotka peittävät juuri terän viivat.

Sitten vaan mix and match.

uusi kurssi, uusi työ

Vihdoin pääsin ompelemaan. Liki kuukauden jälkeen kone on taas esillä. 
Loman jälkeen aika on mennyt ties mihin muuhun ylimääräiseen, kuten kankaiden pesemiseen ja silitykseen yms. hömppään.  Halusin tehdä jotain heti tuliaiskankaista ja tämä oli hyvä nopsa malli ottaa tekeille.
Jätin palat isoiksi, jotta kuviot jäävät hyvin esille. Tykkään kankaista ja väreistä tosi paljon. Nämä oli Walmartin löytöjä. Eli aina ei tarvitse mennä kalliimpiin tilkkukauppoihin kankaita hakemaan. Sieltä sai fat quarterin dollarilla. Kankaissa luki, älä pese ennen käyttöä. Mä kyllä kuitenkin pesin, luki mitä vaan.  Näistä lähti outo haju kun pesin ja silitin. Nyt ommellessa ei enää mitään. Olikohan näissä jokin käsittely pinnassa, en tiedä.

 

Tässä lähikuvaa kankaista. Vielä näkyy vähän tikkauksen merkkaukset, mutta eiköhän ne kohta häviä.  

Taustaan tuli nätti kukkakangas. Toiset heittää kurssilla kankaan koppaan ja toinen käy sen sieltä nappaamassa. Kiitosta vaan Saija. ;-)
Kaitaliina on pitkä, n. 150 cm x 40 cm.
No nyt on ainakin 1 joululahja tehtynä.

Disappearing 4 patch ja tikkaustreeniä

Seuraava kurssityö valmistui. Tein toisen kaitaliinan samoilla kankailla, kuin muutama viikko aiemmin, mutta eri mallilla. Ostosteeveessä sanottaisiin, eikä siinä vielä kaikki, harjottelin vapaatikkausta tähän työhön, koska tämä on sopivan kokoinen harjoitteluun. Ja jostainhan täytyy aloittaa.

 Viivat on hieman kierot, mutta treenasin silti kaikki vapaalla. 

   

Taustalla kaikki näkyy paremmin mitä on tehnyt. Tarkoituksena oli siis tehdä eri harjoituksia aika tiheään. Samalla antaa mokien olla ja treenata vain asiaa.
Harjoittelin helppoja systeemeitä ja loppujen lopuksi tästä jäi hyvä fiilis. Vapaatikkausta voi jatkossakin tehdä. Ehkä käsiala sitten paranisi ja saisi tasaista jälkeä.
Ommel oli taustalla sileää ja hyvää, kunnes jatkoin Ikean langasta puolatulla kelalla. Mun kone ei tykkää siitä langasta yhtään. Ikivanha, edesmennyt Husqvarna ei välittänyt mokomasta mitään, mutta jatkossa sitä lankaa  ei voi enää ostaa.

Kaitaliina suikaleista

Ta-daa, modernit tilkkutyöt pyörähti käyntiin kaitaliinalla.
Aiemmin nämä suikale-työt ei oikein innostaneet, mutta onneksi nyt mieli muuttui.  Nämä suikaletyöt näyttävät ihanan innostavilta. Ja tästähän tulee oikein mukavaa jälkeä, tarvitsematta tehdä kauhean monimutkaista mallia.

 suunnittelin palat valkoiselle, suurinpiirtein oikenkokoiselle pohjalle.
Suikaleet on 4cm. 

ompelin molemmat päät " lippusiimaan "

taustaan ompelin kravaattityöstä jääneen taustakankaan, joka oli täydellisen värinen ja kokoinen.
Tikkaukset joka palaan suoralla, ihanan helppoa.
Vanuna oli ohut ja tiivis 50g polyestervanu.
Sitten kun pääsin nopean työn makuun, kaivoin kaapista valmiin reunakanttauskiekon. Se on Karnaluksin aarteita. En tehnyt sitä parhaalla mahdollisella tavalla, eli pöhkö viimestelin taustapuolelta, kun olisi pitänyt viimeistellä päältäpäin. Ensi kerrlla muistan miten sitä pitää käyttää. Muutama kohta heittää millin tai pari, mutta lopputulos on hyvä ja ah, niin nopea.

 Lähikuvaa kankaista ja reunoista.

" My precious "

Luonnossa liina on paljon nätimpi kuin kuvissa.
Ihan sama kuvaanko illalla tai päivällä, valotus ei vaan onnistu, mutta nyt en välitä, vaikka kuvaan suoraan ikkunaa päin. Liina on vaan niin ihana.
Tekee mieli tehdä muillekin lipastoille ja pöydille uudet päälliset.Siinä onkin hyvä idis kurssituotoksiin.

Ja nyt sain ihanan alusen korttien kuvauspaikalle. 

Pöytäliinasta painajainen

Hei pitkästä aikaa.
Tammikuun kurssilla aloitin Dresdenin lautasmallin tilkuissa.
Tein kolmella eri mallilla paloja ja ajattelin tehdä niistä pöytäliinan.
Vasta tehtyäni paloja, mittasin pöydän mitat, johon ajattelin tehdä sen lahjaksi.
Lisähaastettä työhön, pöytä on soikea. Kaikki kukat on eri kokoisia.
Viikkoja myöhemin palat on ommeltu ja applikoitu pohjakankaalle. Sain lopulta palat suunniteltua niin, että pinnalle mahtuu 3 x 5 riviä kukkia ja ruudukko väliin.
Seuraavaksi oli liinan pussiin ompelu ja helman ompelu pintojen välissä. Ei kuulosta vaikeelta, kone käyntiin.
Käänsin ympäri ja hienolta näytti. Ompelin tiukemmalla tikillä ja siksakit reunaan. Sitten pintaa tikkaamaan.  ( Tässä kaikessa on siis mennyt jo viikkoja. Tilattu välissä silitettävää liimakangasta, valkoisia pohjakankaita, ommeltu kukkia, tukikangasta, lisätty kangasta kulmiin, kun mutka ei käänny nätisti...)
Ei se pussiin ompelu menny kun Strömsössä.
Miten voi olla, kun kaikki oli niin hyvin, että ylimääräiset kankaat on leikattu välistä pois, reunoissa on 3 kerrosta ompeleita ja yhtäkkiä pinnalla on toisessa reunassa aika lailla enemmän kangasta kun pohjassa. Täyty avata kulmien saumat kerrallaan ja yrittää ottaa reiluista saumavaroista kaikki ylimääräinen pois. sama uusiksi ja kaikki edelleen pielessä.
Tänään tilkuissa on purettu koko pussihässäkkä takasin erillisiin osiin. Siis reilut 6 metriä purkua, kolminkertaista ommelta!
Jos joku työ tappaa innostuksen koko harrastukseen niin nyt ollaan oltu jo tosi lähellä.  
Mä en voi aloittaa uutta työtä tai mallia, ennenkuin tämä on tehty. Muutoin en koske tähän enää ikinä.
Liinan polttaminen ja hautaaminen 2 metrin syvyyteen on ollut mielessä jo liian usein.
Onneksi Heljä antoi mulle ohjeet, joilla kokeilen jatkaa työtä.
Pussiin ompelu on nyt unohdettu.
Tässä vielä kuva valmistuvasta työstä, jolla voisi syöstä tilkkuilijat sukupuuttoon, hyvin nopeasti.

Liina ei tule tähän pöytään, vaan leveämpään, jossa pinnalle mahtuu 3 riviä kukkia, mitta pinnalle 100 x 200 cm ja soikea malli. Reunoissa on vielä siniset kaitaleet ja valkoinen helma.
Väri on aika reippaan sininen. Sellainen " Kreikan sininen ". 
  
Nyt peukut pystyyn, että saisin tän valmiiksi. Ja tietysti käytettävässä kunnossa.
Kyllähän tälle olisi hienoa hulauttaa lasillinen punkkua pääsiäisenä... Täytyy olla joku tähtäin.
Ei halvattu, ompelenko kristallimuovin kiinni päälliseen seuraavaksi??  :-)








Etsin pitkään valkoisia tilkkukankaita, joissa on jokin painokuvio. Löysin briteistä nettikaupan, josta sain tilattua liudan valkoisia kankaita. Metrihinta oli halpa, alk. n. 5 puntaa metri. 7 metriä teki n. 77 euroa postikuluineen, eikä tule tullia, kun tilaa EU:sta.  Summasta oli 10,50 puntaa postikuluja. Olisko se n. 15 euroa. Silti kannatti tilata. Hyvä jos saisi diilattua paketin vielä toisen kanssa, Tässä yhteystiedot, jos muillakin on tervetta kurkkaa tarjontaa.
Tällainen paikka:

Turkoosi pöytäliina

Tässä Heljä Reposen kurssilla tehty liina, jossa on pinnasta kohoavat kukat.
Kukan keskelle laitoin turkoosin lasihelmen.
Kuva ei ole kauhean imarteleva, kun otin sen hyllystä lepäämästä. Pinta näyttää olevan taitetta ja ryppyä täynnä, mutta on siis ollut käytössä.

lähikuva kukasta taitoksineen.

Kukkaroita

Tässä työväenopiston kursseilla tehtyjä kehyskykkaroita, pussukoita ja yksi  liinakin on kuvissa.

Joululiina

Anopille ommeltu joululiina. Tästä on varmaan jo vuosikymmen aikaa.
Liina on tehty paperitekniikalla, joka muodostuu kuudesta kolmiosta.
Tällä tekniikalla aina osuu saumat kohdilleen. Näitä tein aika monta lahjaksi.
Oli kiva työ.
Alla mieheni mummin virkkaama pöytäliina, joka vasta taidonnäyte onkin.