Minun Afrikkani

Tilkkuilijan on kiva hymyillä, kun työ on valmis!

Aloitin tämän työn n. 5 vuotta sitten. Silloin tein keskiosan vinkurat neliöt. Työ jäi kesken, koska en tiennyt mikä siitä tulisi.
Seuraavaksi, muutaman vuoden levättyään, lisäsin yksiväriset kehykset. Ajattelin antaa peiton siskolleni lahjaksi, mutta värit eivät sopineet sinne.  
Lopulta suurensin päällisen sopimaan meidän sänkyyn.
Laitoin mustien kaitaleitten väliin ylijäämäpalat  päällisen kankaista. 

Peiton koko on n. 225 x 267 cm.
Tämä lojui tikkaamatta kaapissa. Ei siksi, etten  olisi pitänyt siitä, mutta olin aivan jumissa sen ison koon vuoksi.

Tässä päällistä kuvattu ylempää.
Kaikki neliöt on eri kokoisia, jotka on sitten kasattu riveiksi yhteen. 

Jokaisessa on jotain eläinkuosia.
Yksivärisissä on mukana omia kangasvärjäyksiä. Tänne sopi ne hurjatkin värjäykset, mitä ei olisi voinut aluksi unksia edes laittavansa mihinkään.
Palat on riittävän isoja ja ne sopivat mielestäni näin isoon peittoon. 

Pelastus,
löysin Saijan kautta Töölön Tilkkupajan. Sitä ennen olin vain kuullu, että tikkauspalvelua on tarjolla, mutten ole ajatellut, että se " koskisi " minua.
Vein siis peiton Tilkkupajaan tikattavaksi.
Olin ajatellut tikkauskuvioksi jotain lehtiä.
Ja apua, tikkauskuvioita oli niin paljon!
Lopulta sain päätettyä tämän kauniin lehtikuvion.

Ja voi että, kun tikkauksista tuli kauniit!
Olen ihan mielettömän tyytyväinen jälkeen. 
Tikkaukset näkyvät hyvin läheltä, muttei vie liikaa huomiota kauempaa katsottuna.

 Ja nyt näitä kuvia taas on...

Taustana on mustaa kangasta. Tikkauskuvio näkyy hyvin tässä. 
On niin tasaista ja kaunista jälkeä!

 Tässä lähikuvaa reunoista.
Palat on eri levyisiä. 

 Mulla on ennestään seinällä pari samanhenkistä seinätekstiiliä.
Ajattelin aikoinaan, että peitto olisi jo too much, mutta nyt tykkään näistä yhdessä kuin " hullu puurosta".

Paljon on väriä. Syksyisiä sellaisia, mutta mä tykkään. 

Kun kerran aloitin kuvaamaan muutakin, niin taustalla mun varsinainen ompelupaikka.
Pari pöytää ja silityspaikka heti siinä vieressä.

Silityksestä puheenollen, olipa vaikeaa saada toimiva höyryrauta rikkoontuneen tilalle. Kiireessä pönkäsin lähimpään halpahalliin ja ostin raudan. Ei höyryttänyt, ollenkaan! Päätin, että en osta enää halpaa tilalle. No, tulin ulos toisen rimpulan kanssa ( oli tuplahinta edelliseen verrttuna ja se siitä päätöksestä..)
Tämä päästi maksimilla pienen pihahduksen höyryä ja huomasin, että mä höyrysin jo enemmän kun rauta. Perhana, voiko olla totta, että 2 maanantaikappaletta osuu mulle??
Eilen mentiin Lahteen tytön korismatsiin. Siellä oli Kärkkäinen, joka oli aikamoinen kauppa! Satuinpa huomaamaan saman merkin raudan, joka mulla aiemmin oli itsellä ja kesti 10 vuotta. Hyvä rauta, mutta se sattu laskemaan joskus vähän vettä allensa. ( Hei, kukapa tässä ei kohta vanhetessaan laskisi... ) 
Mua ei vesien laskukaan enää haittais, jos vaan höyryä tulisi, kuten paketissa luvataan.
Sen verran paljon tulee silitettyä, että raudan tulee toimia, kun sitä tarvitaan.
Rauta on painava kun mikä, mutta se toimii!! Eikä ainakaan vielä laskenut vesiä luvatta.
Sain sen toisen kikkulan palautettua tänään. Tulipahan ravattua raudan perässä.

 Tuolla toisessa nurkassa mulla on lasikaapin sisässä kangasvarastot.
Pölyt pysyy poissa, mutta lasin läpi näkee kaikki kauniit kankaat ja värit. Normaalisti hyllyt on väreittäin, niin siitä on helppo nappaaa vaikka nippu punasia valittavaksi.